maanantai 21. helmikuuta 2011

Luomisen tuskaa

ja suurta päänsärkyä aiheuttavat joskus materiaalit, jotka eivät omaa silmää kovin miellytä. Olen aina pitänyt enemmän hopean väristä, mutta Etsystä tulin ostaneeksi pieniä helmihattuja vermeilinä(kuinka ihmeessä tuo sana taipuu???) ja hopeisena. Pienet helmihatut osoittautuivatkin sitten isoiksi ja suunitelmani menivät uusiksi.
Hopeiset kyllä löytävät tiensä ja muutama jo löysikin, mutta vermeil ei sitten olekaan niin helppo nakki. Olen näitä purkanut ja tehnyt uudelleen useamman kerran, mutta lopuksi tuumasin etten itse niitä joudu katselemaan vaan pari työmyyrää saa olla uhrinani. Nämä siis menevät lahjaksi ja eikös sitä sanota ettei lahjahevosen suuhun saa katsoa :D

Parempia kuvia olisi tarjolla, jos olisi parempi kuvaaja ;D

2 kommenttia:

  1. Kauniita ovat, oikein kauniita. Kyllä noihin molempiin sopii tuo vermeil. Minusta nämä on tekijänsä näköisiä :D

    VastaaPoista
  2. Kiitos <3. Kai niihin silmä tottuis, kun aikansa katselis :D

    VastaaPoista